torstai 29. marraskuuta 2018

Kalenterikuvituskilpailun tulokset



Aivan ensimmäiseksi suurkiitos kaikille ja tarkoitan todellakin KAIKILLE kalenterikuvituskilpailuun osallistuneille! Kilpailu keräsi yhteensä 53 hienoa kuvitusehdotusta. Kuoseissa ja kuvituksissa oli maalauksellisia ja piirrettyjä ehdotuksia ja mm. kukkakuvituksia, eläinkuvituksia ja abstrakteja kuvituksia. Valinta ei ollut helppo ja mielelläni olisin ehdokkaista valinnut useammankin kuosin. Hmmm… Jätän tuon ajatuksen hautumaan. Nyt valintaperusteisiin.

Halusin uuden kuosin/kuvituksen olevan tyylillisesti luonteva jatkumo verkkokaupassani tähän mennessä nähdyille kuoseille. Tämän vuoksi osa muuten oivallisista kuvituksista karsiutui pois. Pidin tärkeänä myös sitä, että kuvitus ei ole liian samankaltainen tämän vuoden kuvituksen kanssa. Näiden seikkojen lisäksi voittajakuvituksen valinnassa painoivat seuraavat asiat:

- kuosi/kuvitus näkyy riittävän hyvin kalenteriosion takaa,
- kuosia/kuvitusta voi katsella kaikkina vuodenaikoina ja
- kuvitusjäljessä on jotain erilaista, omintakeista ja ennen näkemätöntä.

Kalenterikuvituskilpailun voitti
 suunnittelija Johanna Rautiainen upealla kuosillaan nimeltään Luontoretki. Paljon onnea! :) :) :)


Johanna kuvaa ehdotustaan näin:

”Saan suunnittelijana paljon inspiraatiota luonnosta ja siellä liikkumisesta, ja tämän kuvituksen ajatus oli se, mitä kaikkea vuoden aikana luonnossa tapahtuu: kukkivia kukkia, putoilevia lehtiä, tammenterhoja. Luonnon muutokset rytmittävät vuotta, ja olivat siksi mielestäni oivallinen teema kalenteriin.”

Toiseksi kalenterikilpailussa tuli Anna-Maria Mäkelän kuvitus ja kolmanneksi Tanja Kallion kuvitus.

Kalenteri on jo tilattavissa ennakkoon verkkokaupassa kaikilla kolmella ihanalla värillä. Mikä on muuten sinun lempivärisi? Minun taitaa olla vihreä. Tämä vuosi menee aivan vihreän piikkiin ja VIIKUNAsta se taisi lähteä.

Mukavaa lähestyvää talvea!





SHARE:

perjantai 23. marraskuuta 2018

Hyvää Fridayta!



Tämä on mainos. Jos olet allerginen mainoksille, niin älä lue enempää.

Tämä perjantai on ollut hinnoiltaan musta, valoisuutta ja kieltäytymistäkin on havaittu ja omassa verkkokaupassani se on ollut jopa kankainen. Jonkin verran harmittaa se, että yleisessä keskustelussa on eniten näkyvillä kaksi ääripäätä – joko ihan mahdoton kulutushysteria tai sitten se, ettei osteta mitään ja siinä sivussa tuomitaan vielä ne, jotka ostavat. Tietysti on olemassa musta ja valkoinen, mutta mihin unohtuivat kaikki harmaan sävyt?

Eivätkä kaikki Black Friday -tuotteet mitään ”krääsää ja p**kaa” ole, kuten joku Twitterissä leuhotti. Tarjolla on paljon kotimaisten pienten ja keskikokoisten yritysten hyviä tuotteita, joita ei huononna se, että niiden hinnoissa on tänään tai tällä viikolla prosenttiale. Ne tuotteet ovat yhtä ekologisia kuin ennenkin. Sekin on kiva, että alet ovat rouheita, eivätkä ainoastaan juustohöylää. Ei näitä kampanjatilaisuuksia, jolloin ihmiset liikkuvat ostoaikeissa, nyt niin mielin määrin vuoden varrella ole, varsinkaan pienyrittäjälle.

Onneksi on asiakkaita, jotka ymmärtävät kuinka paljon tämänkin eteen on nähty vaivaa. Päivitetty verkkokauppaa, mietitty tarjouksia, ehkä kuvattu ja käsitelty kuvia, kirjoitettu tuotetekstejä ja valvottukin siinä toivossa, että tämä päivä toisi yrittäjän perheelle joulurahaa tai paikkaisi tuotollaan sen tapahtuman, johon yrittäjää ei tällä kertaa valittukaan. Ja onneksi on meitäkin, jotka ostamme sen tarpeellisen, ihanan tuotteen oli se alessa tai ei.

En kannata kerskakulutusta. Tarpeellista ja kotimaista kulutusta kannatan. Osta pienyrittäjältä. Tiedän, että pienyrittäjä on tehnyt aivan p****leesti töitä tämänkin Black Friday -kampanjan eteen. Pian joulun jälkeen tämä ostaminen loppuu kuitenkin ja kevät on juhliin saakka aivan kuollut. Senhän me tiedämme kaikki.

Alta pääset ostoksille, tervetuloa ja mukavaa joulun odotusta!

Pienyrittäjä

 Black Friday on meillä Fabric Friday!

SHARE:

torstai 25. lokakuuta 2018

Kalenterikuvituskilpailu


Hei, sinä siellä.... juuri sinä!

Kuosisuunnittelija, kuvittaja, kuvituksen harrastaja tai vaikka kuvituksesta haaveileva - tule mukaan kuvittamaan yritykseni ensi vuoden kalenteri. Lue tiedot alta ja osallistu!

KALENTERIKUVITUSKILPAILU 2019

True Colours Design etsii uutta kuosia/kuvituskuvaa vuoden 2019 kalenteria varten. Vuoden 2018 kalenterin kuva on Johanna Aallon suunnittelema Tähtimaa-kuosi. Johanna kertoo kuosin synnystä näin: 

Tähtimaa syntyi halusta luoda perinteinen kukkakuosi. Piirsin kuosin suoraan raporttiin mustalla ohuella tussilla. Tussi on yksi suosikkipiirtimistäni, mutta yleensä piirrän elementit erikseen ja vasta
koneelle skannauksen jälkeen kokoan kuosin rakenteen. Tällä kertaa tein kuosin kuitenkin alusta loppuun kerralla valmiiksi. En tehdessäni miettinyt lopputulosta vaan annoin työn johdattaa, joten kukista kehittyi graafisia ja minulle ominaisia, ei niinkään perinteisiä.
 Siirryttyäni työstämään kuosia koneella yllätyin positiivisesti, sillä sen tunnelma vaihtuu dramaattisesti värien vaihtuessa. Tummalla kuosi hohtaa kuin ilotulitteet yötaivaalla, vaalealla pohjalla kukkakuosini on hyvin herkkä. Mitä kukakin näkee, riippuu jokaisen kokemuksista ja sen hetkisestä tunnelmasta. Olen utelias kuulemaan, mitä muut kuosissani näkevät ja mitä tunnelmia se herättää.


 Kokonaisen kalenterin löydät täältä.

Säännöt
Uusi kuva/kuosi voi olla värillinen tai mustavalkoinen, tumma tai vaalea, se voi olla esittävä tai abstrakti, mutta huomioi, että alaosa kuvasta/kuosista jää päivämäärätaulukon alle, joten se näkyy korkeintaan reunoilta tai läpikuultavana. Kuvan/kuosin koko on A4 ja resoluutio 150 – 300 dpi. Kuvan/kuosin ei välttämättä tarvitse olla vektoroitu.

Deadline
MUOKATTU*** Kilpailuaikaa on pidennetty. Lähetä kilpailuehdotuksesi 5.11. mennessä viimeistään sunnuntaina 11.11. osoitteeseen sari@truecolours.fi otsikolla ”KILPAILUEHDOTUS”. Voit lähettää useita ehdotuksia. Kuosin/kuvan on oltava uusi tai aiemmin julkaisematon, mutta ei haittaa, että sitä on näytetty mahdollisille asiakkaille. Sinun ei välttämättä tarvitse olla valmis kuosisuunnittelija/kuvittaja, vaan opintosi saavat myös olla haaveiluvaiheessa.

Mitä voin voittaa?
Kilpailun voittaja saa kuvasta/kuosista suunnittelijasopimuksen, johon sisältyy 150 euron kertakorvauksen lisäksi rojaltisopimus. Kuvalla/kuosilla varustettua kalenteria myydään ainakin True Colours Designin omassa verkkokaupassa ja Weecosissa. Suunnittelijan nimeä käytetään markkinoinnissa verkkokaupoissa ja sosiaalisessa mediassa.  True Colours Design pidättää oikeuden tarjota lisenssi- tai rojaltisopimuksia myös muille kilpailun osallistujille.

True Colours Design suunnittelee ja valmistuttaa kuosi- ja piensisustustuotteita kotien silmäniloiksi. Yrityksen uusin aluevaltaus on Hanna Ruoholan ja Sari Taipaleen yhdessä suunnittelema, vehreydestä inspiroitunut VIIKUNA-kangasmallisto, joka näki päivänvalon kesäkuussa 2018.

Tule rohkeasti mukaan, olet hyvä!


Tähtimaa-lasinaluset, kuva Johanna Aalto

SHARE:

maanantai 10. syyskuuta 2018

Tätä ei ehkä ole viisasta sanoa ääneen, mutta…



Huh… olen ahdistunut (sisustus)muodin villityksistä. Sinänsä hyvä, ettei sen vakavampaa, kuitenkaan. Silti, en voi ymmärtää sitä, että miksi ”kaikki” haluavat samanlaista kuin muut. Miksi kaikki haluavat sen saman kuosin, piirustuksen, muodon, kankaan, struktuurin, värin, huonekalun, jne.? 

Jonkin aikaa sitten muodissa olivat pöllöt. Pöllöjä istui joka oksalla. Oli pöllötauluja, pöllökuosisia vaatteita, pöllökoruja, pöllötyynyjä, pöllövihkoja, pöllötatuointeja ja ihan mitä vain ihminen saattaa kuvitella. Nyt kun pöllöistä on päästy, niin suorastaan uudeksi ismiksi ovat nousseet paimentolaismatot. Niin, juuri ne valkoiset matot, joissa on viivoin piirretty salmiakkikuvio.
Water-julisteeni, tussityö


Älä käsitä väärin. Minulla ei ole mitään pöllöjä tai paimentolaismattoja vastaan. Pöllöt ovat upeita lintuja ja suurin osa pöllöaiheisista tuotteistakin on varsin hienoja. Paimentolaismatot ovat minimalistisen kauneutensa lisäksi epäilemättä myös mukavia. Enkä mollaa tällä kenenkään työtä. Se ei ole pointtini.

Vaan googlaappa kuvahaulla ”valkoinen matto”. 

Ihaile sitten silmiesi eteen avautuvaa diversiteettiä.

Mm-hmm…

Jos haluat, voit vielä googlata samaisella kuvahaulla sanan ”pöllö”.

Tarkastele rauhassa.

Aivan. Villityksen jälkimaininkeja on edelleen havaittavissa.

Mikä ihme siinä on, että kun voisimme valita mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, niin päädymme tekemään tai ostamaan samankaltaista kuin naapuri? Onko se jotain kummallista turvallisuushakuisuutta tai hyväksytyksi tulemisen tarvetta? En ymmärrä, mutta olisi hienoa ymmärtää. Jos vaikka joku käyttäytymispsykologi selittäisi.

Isokukkaista kukkakuosia pukkaamaan siis… ;)





SHARE:

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Mitä tekstiilisuunnittelija tekee?


Mitä tekstiilisuunnittelija tekee?

Kun kerron olevani tekstiilisuunnittelija, niin ensimmäinen reaktio on aika tyypillisesti: ”Ahaa, ompelet siis vaatteita!” No en ihan niinkään, vaikka haaveilen siitä. Vaatteisiin ja muihin tekstiileihin tämä työ toki liittyy. Suunnittelen siis kuoseja, kuvituksia ja pintakuvioita, joita käytetään esim. vaatteissa, verhoissa ja pussilakanoissa, keittiövälineissä, seinälaatoissa tai ylipäätään missä tahansa esineessä tai paikassa, jonka voi ajatella olevan kuviollinen. Yrittäjyys lisää hommaan oman mausteensa lähinnä niin, että saan luvan käyttää ihan kaikkia taitojani ja olla välillä oma IT-tukeni ja paras neuvonantajani. 

Viikuna-projekti alkaa

Kevät 2018 kului paljolti VIIKUNA-kangasmalliston suunnittelun ja valmistuttamisen parissa. Homma lähti liikkeelle sydäntalvella ajatuksesta tehdä vaateompeluun sopiva kangasmallisto yhdessä kollegani Hanna Ruoholan kanssa. Aluksi Hanna keksi Viikuna-nimen. Se tuntui yhdistävän vehreyden ja kesän kaipuumme sekä ajatuksemme siitä, että valmiit kankaat soveltuisivat sekä aikuisten, että lasten käyttöön.

Kun mietimme, missä ja milloin kankaat olisi hyvä lanseerata, niin OMMEL-tapahtuma tipahti meille kuin tilauksesta. Aikajänne helmikuun aloituksesta kesäkuun alun lanseeraukseen oli tiukka, mutta tiesin, että onnistumisen mahdollisuus on olemassa. Bussiin juoksijan asenteella siis projektiaikataulun/-suunnitelman ja budjetin tekoon.

Missä vaiheessa suunnitellaan?

Ennen kuosisuunnittelua kävimme läpi trendejä, ideoita ja värimaailmoja. Hanna teki Viikunan moodboardin, minä suunnittelin Viikuna-logon. Päätimme kuosien värit, ainakin suunnilleen. Aloimme luonnostella ja keräsimme aihioistamme Viikuna-aiheeseen sopivia kuosiluonnoksia. Hanna piirsi flow:ssa toinen toistaan hienompia luonnoksia. Mitä enemmän Hanna piirsi, sitä tuskaisemmaksi minä kävin. Suunnittelijan blokki. Onneksi en ollut tuossa tilanteessa ihan ensimmäistä kertaa, joten en ollut huolissani, ainakaan kovin.

Suunnittelemiani logoluonnoksia ja lopullinen VIIKUNA-logo oikealla alhaalla

Omakin kuosisuunnitteluni pääsi vihdoin vauhtiin, kun ryhdyin laittamaan Hannan luonnoksia raporttiin. Skannasin kuvat tietokoneelle, muokkasin niistä piirto-ohjelmalla toistuvia pintoja ja tein erilaisia väriversioita. Teimme tarkoituksella asioita ristiin, jotta kuoseihin tulisi molempien kädenjälkeä. Silti, projektin kuluessa huomasimme, että vaikka tyylien samankaltaisuutta löytyy, niin meillä on hyvinkin erilainen viiva. Kummankin kädenjälkeä ei ihan noin vain yhdistetäkään samaan kuosiin.

Aluksi suunnitelimme tarkoituksella hieman päämäärättömästi. Sitten katsoimme, mitä alkaa muodostua. Asiakasprojektissa suunnittelu on kurinalaisempaa, mutta nyt saimme toteuttaa mielitekojamme.

Suunnitteluvaiheessa kuoseilla ei välttämättä ole vielä niiden lopullisia nimiä vaan ne saattavat olla nimetyt tyyliin kukkakuosi 1,2 ja 3. Kun kokonaisuus alkoi muotoutua ja päätimme mitä kuoseja työstämme kankaiksi asti, niin valitsimme kuoseille nimet. Nimet Laguuni, Verde, Koralli, Solina loivat meille sen vehreyden tunnelman, jota halusimme tavoitella.

Solina-kangas, joka myytiin loppuun OMMEL-tapahtumassa

Mistä kankaat?

Vaikka suunnittelu on ah, niin ihanaa (kun se luistaa), niin se on silti vain osa projektia. Joskus tuntuu, että hyvinkin pieni osa. Tässä projektissa iso osa oli oikean alihankkijan löytäminen. Tällä kertaa päätimme suunnata Euroopan markkinoille. Miten sitten löysimme alihankkijamme? No, googlaamalla! Ei se helppoa ollut. Piti olla yhteydessä useisiin valmistajiin, lähettää tarjouspyyntöjä ja pyytää kangasnäytteitä. Tehtaiden toimitusajat ovat pitkät ja välttämättä pienyrittäjät eivät ymmärrettävästi aina ole prioriteettilistan kärjessä. Vaikeuskerrointa voivat lisätä vielä kulttuurierot ja huono kielitaito. Olen jälleen kerran kiitollinen ensimmäisestä koulutuksestani, joka on HSO-Sihteerin koulutus vuodelta 1993. Koulutuksessa yli puolet ajasta opiskeltiin kieliä, erityisesti liikekirjeenvaihtoa. Niistä opinnoista on todella ollut hyötyä tässäkin työssä.

Valitsimme loppusuoralle kolme tehdasta. Saimme kaikilta kolmelta näytteet heidän kankaistaan. Yksi lupasi lähettää näytteet meidän kuoseillamme varustettuna, mutta ne viipyivät. Toisella oli aivan mahtava valikoima, mutta kommunikaatio oli jotenkin todella monimutkaista. Kolmas ei juuri kommunikoinut, mutta näytteet olivat laadukkaimmat. Valitsimme kolmosen. Emme ehtisi tilata näytteitä omilla kuoseillamme. Halusimme OMMEL-tapahtumaan mukaan, joten oli pakko ottaa riski ja tilata kangaspakat ilman koeversioita.

Ainahan osallistumisen voi perua, mutta sellainen ei oikein kuulu tyyliimme. Siksi kehitin vielä plan B:n. Tiesin Euroopassa toisen alihankkijan, jolta sai tilattua pienehköjä määriä kankaita omilla kuoseilla. Ainoa onglema oli, että tuo toimittaja ei toimittanut kankaita Suomeen. No, pienellä päänvaivalla ja selvitystyöllä sekä saksalaisen osoitteen ja uudelleenpostituspalvelun avulla siitäkin selvittiin.  


Instagram-kampanjaamme kuvaamani ja muokkaamani "huoneentaulu"

Viikuna-projektin maalisuora häämöttää

Kankaita ”odotellessa” oli vihdoin aikaa perustaa Viikunalle omat Facebook- ja Instagram-sivut. Suunnittelin insta-kampanjamme ja ajastin sen. Mietimme Viikunan ilmeen OMMEL-tapahtumaa varten. Hanna suunniteli ja tilasi tuotelaput ja flyerit ja minä vektoroin Viikunahedelmät-kuosin ja suunnittelin ja tilasin roll-upin. Teimme markkinahintakatsauksen ja päätimme hinnoittelusta. Mietimme Viikunan tarinaa ja ydintä ja kirjoitin sitä mietelauseiksi/sanapareiksi. Joskus matkan varrella teimme myös keskinäisen sopimuksen Viikuna-malliston tulevaisuudesta.

Koralli-kangas, luomupuuvillatrikoo


Jihuu! Onnistuneet kankaat saapuivat vihdoin 30.5., vähän reilua viikkoa ennen OMMEL-tapahtumaa. Leikkasimme ja pakkasimme kankaat yhdessä Hannan ja tekstiilisuunnittelijaharjoittelijani Marianne Kolarin kanssa. Kuvasimme kankaat Mariannen kanssa. Käsittelin kuvat ja latasin ne verkkokauppaani. Kirjoitin verkkokaupan tuotetekstit sekä tuotelappujen tekstit. Julkaisin tuotteet. Latasin tuotteet hintatietoineen maksupäätteelle. Tein inventaarion. Pakkasin autoon kankaat ja rekvisiitan. Ehkä tein vielä jotain, mitä en enää muista.

Huh, valmista.

Sitä se tekstiilisuunnittelija siis tekee. Työssä tarvitaan luovuuden ja suunnittelutaitojen lisäksi erityisesti epävarmuuden sietokykyä, riskinottokykyä ja kykyä keksiä keinot kaikenkarvaisten esteiden kiertämiseksi. Lisäksi, auttaa kummasti, kun osaa päästää työn käsistään ja todeta, että kuosi, tuote tai teksti on riittävän valmis. Parantamisen varaa kun on aina.

Me tekstiilisuunnittelijat: Hanna Ruohola (vas.) ja Sari Taipale

Kuoseista tuli näköisiämme ja saimme niihin yhdistettyä kummankin omaa kädenjälkeä ja parhaita puoliamme suunnittelijoina. Kankaiden vastaanotto oli hyvä. Lisäksi minulla riitti keväällä aikaa muuhunkin, esimerkiksi asiakasprojektiin - bannerin ja kirjan kannen suunnitteluun.
Tule myös moikkaamaan meitä la-su 8.- 9.9. Kaapelitehtaalle Design Marketiin! Tulevat tapahtumamme pääset jatkossa tsekkaamaan täältä.







#tekstiilisuunnittelija #kuosisuunnittelija #kuosit #kankaat #kangasmallisto
SHARE:

torstai 28. kesäkuuta 2018

Sähän olet kotona



Olen yksinyrittäjä ja freelanceri ja teen töitä kotitoimistosta käsin. Törmään toistuvasti siihen, kuinka osa kanssaihmisistä kuvittelee minun vain ”olevan kotona”. Siis tekemättä mitään. Makoilemassa sohvalla ja viettämässä lokoista elämää. Tai tekemässä kotitöitä.

- Sullahan on helppoa, sähän olet kotona.
- Öh, ei. Olen töissä, täältä kotoa. Tässä on työhuoneeni.

- Nythän te olette päässeet lomailemaan tässä koulun loppumisen jälkeen jo pari viikkoa.
- Niin, lapsella alkoi kesäloma, mutta minä teen edelleen töitä päivittäin.

- Vaimosihan voi täällä laittaa kaikki valmiiksi siihen mennessä, kun tulet. Saat nauttia siitä, kun vaimo on kotona… (miehen kaveri virnuillen minulle ja miehelle)
- ???

Kun aloitin yrittäjänä, niin kuvittelin aluksi, että ihan ehdottomasti tarvitsen toimiston, johon mennä aamuisin. Aivan kuten palkkatyössä, sillä niinhän työtä kuuluu tehdä. Niin olin ainakin tehnyt sitä jo parikymmentä vuotta. Onneksi tuli vuokrattua silloinen toimisto yhdessä työkaverin kanssa, sillä pian toimisto jäi vain työkaverin käyttöön ja sitten hänkin luopui siitä.

Työtila numero kakkosen vuokrasin, kun kyllästyin keittiön pöydällä työskentelyyn pienessä asunnossamme. Ei siinä pöydässä mitään vikaa ollut, mutta oli turhan työlästä korjata tavarat aina pois päivän päätteeksi ja aloittaa seuraavana aamuna alusta. 

Tilavampaan asuntoon muuton ja oman työhuoneen myötä en tarvitse enää erillistä toimistoa ja se on ihan parasta. Voin tehdä töitä silloin, kun pitää ja silloin, kun tuntuu siltä. Voin vaikka herätä pari tuntia muita aiemmin ja kirjoittaa blogia työhuoneessa, ihan omassa rauhassani. Mitä ylellisyyttä! Ja kun kotoa käsin työskentelen, niin teenhän kotitöitäkin tietysti jossakin välissä. Ne käyvät hyvin taukoliikunnasta, eikä niistä onneksi tule samanlaista morkkista, kuin taannoin palkkatyössä etäpäivänä.



Lapsi heräsi, joten söimme aamupalan ja tanssimme hieman Moves like Jaggerin tahtiin. Nyt taidan jatkaa muita töitä. Tänään on vuorossa on mm. Insta-ajastuksia VIIKUNA-mallistoon liittyen, tuotesuunnittelua ja verkkokaupan tulevan kieliversion valmistelua eli tekstien kääntämistä englannin kielelle. Taidanpa kuitenkin vielä kastella kukat ensin.

Aurinkoista työpäivää!



PS. Jos haluat tietää, mitä olen viime vuosina kotitoimistossani urakoinut, niin kurkkaa tänne.
SHARE:

torstai 31. toukokuuta 2018

Olisinpa tiennyt



Hei!

Kirjoitan tämän kirjeen sinulle tulevaisuudesta. Olet kovin nuori, joten et ehkä ymmärrä kaikkea mitä sinulle nyt kerron. Säilytä siis kirjeeni, niin voit lukea sen uudelleen tarpeen tullen elämäsi varrella. Näillä elämänohjeilla haluan antaa sinulle voimaa ja tyyneyttä kohdata tuleva elämäsi.



Pidä lapsena saadut ystävät, sukulaiset ja perhe lähelläsi. Vanhemmiten ne ihmiset, jotka ovat tunteneet sinut koko elämäsi ajan, tulevat sinulle tärkeämmiksi. 

Kuuntele sisäistä ääntäsi, ole rehellinen ja rohkea, vain niin voit saavuttaa tavoittelemasi. 

Ole armollinen itsellesi, jaa ilosi ja surusi, sillä jaettu taakka on kevyempi kantaa. 

Älä pelkää yksinäisyyttä – tarvitset sitä tutustuaksesi itseesi ja saadaksesi voimaa. 

Arvosta itseäsi ja ole tyytyväinen saavutuksiisi. Kerro ajatuksiasi ja mielipiteitäsi, ne ovat hyviä ja arvokkaita. 

Ole reilusti eri mieltä. Olet hyvä, älykäs ja sopiva omana itsenäsi. 

Harjoita kärsivällisyyttäsi – malta odottaa rakkautta. Mene naimisiin vain rakkaudesta. Odota, kunnes olet varma. Tiedät kyllä itse, milloin. 

Tee suuret päätökset elämässäsi yksin, ole itsekäs. Älä pelkää luopumista ja vaikeita elämäntilanteita. Niitä tarvitaan, jotta sinä selviäisit. 

Itke, kun itkettää, naura, kun naurattaa, rakasta, kun on sen aika. 

Pidä huolta itsestäsi – sinun ajatuksesi, tunteesi ja kehosi ovat sinun. Mieti, kenen vuoksi uhraudut. 

Lepää kunnolla, sinulla ei ole kiire. 

Tartu tilaisuuksiin, hulluttele ja nauti elämästä. 

Älä kuuntele pessimistejä, äläkä ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, ettet voi itse vaikuttaa elämänkulkuusi. 

Sinä olet oman elämäsi paras asiantuntija.

Terveisin

Tulevaisuuden paras ystäväsi






PS. Kirjoitin tämän kirjeen nuorelle itselleni 2000-luvun alussa. 

SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig