Mitä tekstiilisuunnittelija tekee?
Kun kerron olevani tekstiilisuunnittelija, niin ensimmäinen
reaktio on aika tyypillisesti: ”Ahaa, ompelet siis vaatteita!” No en ihan
niinkään, vaikka haaveilen siitä. Vaatteisiin ja muihin tekstiileihin tämä työ
toki liittyy. Suunnittelen siis kuoseja, kuvituksia ja pintakuvioita, joita
käytetään esim. vaatteissa, verhoissa ja pussilakanoissa, keittiövälineissä,
seinälaatoissa tai ylipäätään missä tahansa esineessä tai paikassa, jonka voi
ajatella olevan kuviollinen. Yrittäjyys lisää hommaan oman mausteensa lähinnä
niin, että saan luvan käyttää ihan kaikkia taitojani ja olla välillä oma
IT-tukeni ja paras neuvonantajani.
Viikuna-projekti alkaa
Kevät 2018 kului paljolti VIIKUNA-kangasmalliston
suunnittelun ja valmistuttamisen parissa. Homma lähti liikkeelle sydäntalvella ajatuksesta
tehdä vaateompeluun sopiva kangasmallisto yhdessä kollegani Hanna Ruoholan
kanssa. Aluksi Hanna keksi Viikuna-nimen. Se tuntui yhdistävän vehreyden ja
kesän kaipuumme sekä ajatuksemme siitä, että valmiit kankaat soveltuisivat sekä
aikuisten, että lasten käyttöön.
Kun mietimme, missä ja milloin kankaat olisi hyvä
lanseerata, niin OMMEL-tapahtuma tipahti meille kuin tilauksesta. Aikajänne helmikuun
aloituksesta kesäkuun alun lanseeraukseen oli tiukka, mutta tiesin, että
onnistumisen mahdollisuus on olemassa. Bussiin juoksijan asenteella siis
projektiaikataulun/-suunnitelman ja budjetin tekoon.
Missä vaiheessa suunnitellaan?
Ennen kuosisuunnittelua kävimme läpi trendejä, ideoita ja värimaailmoja.
Hanna teki Viikunan moodboardin, minä suunnittelin Viikuna-logon. Päätimme kuosien
värit, ainakin suunnilleen. Aloimme luonnostella ja keräsimme aihioistamme
Viikuna-aiheeseen sopivia kuosiluonnoksia. Hanna piirsi flow:ssa toinen
toistaan hienompia luonnoksia. Mitä enemmän Hanna piirsi, sitä tuskaisemmaksi
minä kävin. Suunnittelijan blokki. Onneksi en ollut tuossa tilanteessa ihan
ensimmäistä kertaa, joten en ollut huolissani, ainakaan kovin.
Suunnittelemiani logoluonnoksia ja lopullinen VIIKUNA-logo oikealla alhaalla |
Omakin kuosisuunnitteluni pääsi vihdoin vauhtiin, kun ryhdyin
laittamaan Hannan luonnoksia raporttiin. Skannasin kuvat tietokoneelle,
muokkasin niistä piirto-ohjelmalla toistuvia pintoja ja tein erilaisia
väriversioita. Teimme tarkoituksella asioita ristiin, jotta kuoseihin tulisi
molempien kädenjälkeä. Silti, projektin kuluessa huomasimme, että vaikka
tyylien samankaltaisuutta löytyy, niin meillä on hyvinkin erilainen viiva. Kummankin
kädenjälkeä ei ihan noin vain yhdistetäkään samaan kuosiin.
Aluksi suunnitelimme tarkoituksella hieman päämäärättömästi.
Sitten katsoimme, mitä alkaa muodostua. Asiakasprojektissa suunnittelu on
kurinalaisempaa, mutta nyt saimme toteuttaa mielitekojamme.
Suunnitteluvaiheessa kuoseilla ei välttämättä ole vielä
niiden lopullisia nimiä vaan ne saattavat olla nimetyt tyyliin kukkakuosi 1,2
ja 3. Kun kokonaisuus alkoi muotoutua ja päätimme mitä kuoseja työstämme
kankaiksi asti, niin valitsimme kuoseille nimet. Nimet Laguuni, Verde, Koralli,
Solina loivat meille sen vehreyden tunnelman, jota halusimme tavoitella.
Solina-kangas, joka myytiin loppuun OMMEL-tapahtumassa |
Mistä kankaat?
Vaikka suunnittelu on ah, niin ihanaa (kun se luistaa),
niin se on silti vain osa projektia. Joskus tuntuu, että hyvinkin pieni osa. Tässä projektissa iso osa oli oikean alihankkijan löytäminen. Tällä kertaa päätimme suunnata
Euroopan markkinoille. Miten sitten löysimme alihankkijamme? No, googlaamalla! Ei
se helppoa ollut. Piti olla yhteydessä useisiin valmistajiin, lähettää
tarjouspyyntöjä ja pyytää kangasnäytteitä. Tehtaiden toimitusajat ovat pitkät
ja välttämättä pienyrittäjät eivät ymmärrettävästi aina ole prioriteettilistan
kärjessä. Vaikeuskerrointa voivat lisätä vielä kulttuurierot ja huono
kielitaito. Olen jälleen kerran kiitollinen ensimmäisestä koulutuksestani, joka on HSO-Sihteerin koulutus vuodelta 1993. Koulutuksessa yli
puolet ajasta opiskeltiin kieliä, erityisesti liikekirjeenvaihtoa. Niistä opinnoista on
todella ollut hyötyä tässäkin työssä.
Valitsimme loppusuoralle kolme tehdasta. Saimme kaikilta
kolmelta näytteet heidän kankaistaan. Yksi lupasi lähettää näytteet meidän
kuoseillamme varustettuna, mutta ne viipyivät. Toisella oli aivan mahtava
valikoima, mutta kommunikaatio oli jotenkin todella monimutkaista. Kolmas ei
juuri kommunikoinut, mutta näytteet olivat laadukkaimmat. Valitsimme kolmosen. Emme
ehtisi tilata näytteitä omilla kuoseillamme. Halusimme OMMEL-tapahtumaan
mukaan, joten oli pakko ottaa riski ja tilata kangaspakat ilman koeversioita.
Ainahan osallistumisen voi perua, mutta sellainen ei oikein
kuulu tyyliimme. Siksi kehitin vielä plan B:n. Tiesin Euroopassa toisen alihankkijan,
jolta sai tilattua pienehköjä määriä kankaita omilla kuoseilla. Ainoa onglema
oli, että tuo toimittaja ei toimittanut kankaita Suomeen. No, pienellä
päänvaivalla ja selvitystyöllä sekä saksalaisen osoitteen ja uudelleenpostituspalvelun
avulla siitäkin selvittiin.
Viikuna-projektin maalisuora häämöttää
Kankaita ”odotellessa” oli vihdoin aikaa perustaa Viikunalle
omat Facebook- ja Instagram-sivut. Suunnittelin insta-kampanjamme ja ajastin sen.
Mietimme Viikunan ilmeen OMMEL-tapahtumaa varten. Hanna suunniteli ja tilasi
tuotelaput ja flyerit ja minä vektoroin Viikunahedelmät-kuosin ja suunnittelin
ja tilasin roll-upin. Teimme markkinahintakatsauksen ja päätimme
hinnoittelusta. Mietimme Viikunan tarinaa ja ydintä ja kirjoitin sitä
mietelauseiksi/sanapareiksi. Joskus matkan varrella teimme myös keskinäisen
sopimuksen Viikuna-malliston tulevaisuudesta.
Koralli-kangas, luomupuuvillatrikoo |
Jihuu! Onnistuneet kankaat saapuivat vihdoin 30.5., vähän reilua viikkoa
ennen OMMEL-tapahtumaa. Leikkasimme ja pakkasimme kankaat yhdessä Hannan ja
tekstiilisuunnittelijaharjoittelijani Marianne Kolarin kanssa. Kuvasimme
kankaat Mariannen kanssa. Käsittelin kuvat ja latasin ne verkkokauppaani.
Kirjoitin verkkokaupan tuotetekstit sekä tuotelappujen tekstit. Julkaisin
tuotteet. Latasin tuotteet hintatietoineen maksupäätteelle. Tein inventaarion.
Pakkasin autoon kankaat ja rekvisiitan. Ehkä tein vielä jotain, mitä en enää
muista.
Huh, valmista.
Sitä se tekstiilisuunnittelija siis tekee. Työssä tarvitaan
luovuuden ja suunnittelutaitojen lisäksi erityisesti epävarmuuden sietokykyä,
riskinottokykyä ja kykyä keksiä keinot kaikenkarvaisten esteiden kiertämiseksi. Lisäksi, auttaa kummasti, kun osaa päästää työn käsistään ja todeta, että kuosi, tuote tai teksti on riittävän valmis. Parantamisen varaa kun on aina.
Me tekstiilisuunnittelijat: Hanna Ruohola (vas.) ja Sari Taipale |
Kuoseista tuli näköisiämme ja saimme niihin yhdistettyä kummankin omaa kädenjälkeä ja parhaita puoliamme suunnittelijoina. Kankaiden vastaanotto oli hyvä. Lisäksi minulla riitti keväällä aikaa muuhunkin, esimerkiksi asiakasprojektiin - bannerin ja kirjan kannen suunnitteluun.
#tekstiilisuunnittelija #kuosisuunnittelija #kuosit #kankaat #kangasmallisto
Ei kommentteja
Lähetä kommentti